Leffoissa käynti lähes koko maailmassa on selvästi vähentynyt kotikatselun ja filmikanavien yleistymisen myötä. Haasteena leffateattereilla on se, että miten ihmeessä saada salit täyteen ja tuloja myös sellaisista leffoista, jotka eivät välttämättä ole hittejä. Helsingissäkin Forum-teattereiden lakkauttaminen teki pahan loven leffaskeneen.

Kävimme eilen leffassa täällä Hollannissa ja siellä tuli vastaan kiinnostava bisnesmalli - Leffajäsenyys. Vähän kuin siis elokuva-arkiston jäsenkortti. "Pathe Unlimited" -tilaus mahdollistaa henk.koht. pääsyn mihin tahansa näytökseen, minä päivänä tahansa ja missä tahansta multiplex-teatterissa hintaan 17,95 eur/kk. Mainio idea - miksei Suomessakin? Olisiko tästä leffoissa käynnin lisäämiseksi?

Kysehän on siitä, että miksi ihmeessä kertaostaa kuin voi tilatakin. Ei irtonumeroita, vaan llehtitilauksia. Ei kertakortteja, eikä edes vain kuukausikortteja vaan kuntosalien vuosijäsenyyksiä. Toimisiko tämä myös musabisneksessä - ei enää kertalevyostoja vaan tilauksellä pääsy rajattomaan aineistoon? Levyostoista käyttöoikeuteen - omistamisesta vuokraamiseen... kiinnostavaa!

Jaahas, Kari Haakanalle oli tullut linkki TVkaista.fi nimiseen palveluun, joka nauhoittaa lupauksensa mukaisesti suomalaisia televisioproggiksia. Ihme jos toimii oikeasti, tai sitten kyseessä on viraalipromo.... veikkaan jälkimmäistä. Testataan varmaankin idean toimivuutta ja sitten paljastuu jotain aivan muuta. Julkisuutta tulee keräämään varmasti...

Wiredin tuore artikkeli käsittelee ansiokkaasti aihetta, jota olen ihmetellyt keskusteluissa liittyen "blogivallankumoukseen". Lähes poikkeuksetta aktiiviblogaajat viittaavat esim. Technoratin tilastoihin siitä kuinka blogien määrä paisuu ja blogaaminen on räjähdysmäisen innostuksen saanut ilmiö. Onkohan nyt ihan tosiaan näin?

Jos ajatellaan, että mikä tässä blogaamisessa on se juttu, väittäisin, että sisällön tuottaminen näillä blogityökaluilla on sen verran helppoa, että "kotisivuja" voi ylläpitää helpommin kuin aikana ennen blogivallankumousta. Samoin avoin kommentointi ja ristiinlinkitykset, ATOM. ja RSS-syötteet sekä tietty pingaus ovat ominaisuuksia, jotka lisäävät helppokäyttöisyyttä. Silti, kertokaapas todelliset aktiiviblogaajat ja konkarit, mikä tässä on suuri vallankumous verrattuna "kotisivuihin"?

Helppokäyttöisyys on tuonut kirjoittajia mukaan nettikeskusteluihin - kuten minutkin, mikä on erittäin hyvä asia. Kaikille tämä työmalli ei kuitenkaan vaan sovi - kaikki eivät halua, viitsi eivätkä välttämättä osaakaan kirjoittaaa. Kun juttelin aiheesta esim. yhden todella pätevän graafikkomme kanssa, hän kertoi, että "Luen kyllä blogeja ja postaan kuviani Flickeriin, mutta en mä niitä jaksa kommentoida". Lisäsi vielä siihen, että: "On se makeeta kun näkee, että kuviani katsotaan, mutta ei mua kiinnosta keskustella sen tarkemmin kuvien taustoista tms. Mulle riittää, että niitä katsotaan ja että mun ei tarvi nähdä vaivaa kirjoittamisessa."  Tämäkö selittäisi Flickrin ja YouTuben "av-blogien" suosiota, tekstipohjaisten blogien sijaan?

Wired mukaan yli 50 % englanninkielisistä blogeista on nykyisin "Splogeja" (spam+blog=splog). Eli hakkerit ja onnenonkijat koodaavat blogeja, jotka ovat täynnä siansaksaa ja hyviä hakumoottoritäkyjä. Tavoitteena saada liikennettä saitille ja sitä kautta ihmisiä klikkaamaan Googlen semanttisia AdSense-mainoksia. Näin Splogaaja tienaa ja mahdollisesti jopa hyvin. Hommahan perustuu siis täysin hakukoneoptimointiin ja on edelleen Wired:n mukaan suurin uhka Web 2.0-sovelluksille. Huh - johtaako tämä siis siihen, että helppokäyttöisyydestä pitää luopua ja palata toisenlaiseen julkaisemiseen. Noh, onneksi on kuitenkin spämmifiltterit, joilla hakuja voi rajata. Ja lisäksi, kun kirjoittaa suomeksi, ei ehkä joudu läheskään noin rankkojen ongelmien pariin - google tuntuu ainakin tämän blogin löytävän aika mukavasti (tilastojeni mukaan).

Mitä mieltä olette - uhkaako splogaaminen blogamisen tulevaisuutta? Kommentit tervetulleita!

Kannettavien päätelaitteiden tuoreimpia uutuuksia ovat seuraavat:

• NetGearin Wi-Fi Skype-puhelin
• Fring: 3G/WLAN Skype, myös Nokian puhelimille
• Apple uudet mediasoittimet ja iTunes 7 - ostettavien pelien kanssa
• Microsoftin mediasoitin: Microsoft Zune.

Erittäin kiinnostavia markkinakäänteitä. Langaton puhe konvergoituu WLANien ja 3G:n kanssa. Pelisektorille tulee uusi toimija - haastaako kännypelit vai konsolit, aika näyttää. Ja miten käy MS:n todella kilpailuilla mediaplayer-markkinoilla? Tuleeko siitä MS:n N-Gage? Saa nähdä...

Kävin viikonloppuna IBC:ssa, mediatuotantoalan ehkä suurimmilla eurooppalaisilla messuilla. Kiinnostava ja laaja katsaus missä mennään ja mitä on tulossa. Alla koottuna havaintoja messuilta:

Havaintoja

• Mobiilitelevision parissa on melkoinen määrä virityksiä - näyttää siltä, että DMB-leiri on valinnut DVB-H:ta innovatiivisemman tavan lähestyä lisäarvopalveluita. DMB hyödyntää digiradion taajuuksia ja teknologiaa (DAB) ja siksi on vahvoilla erityisesti Isossa-Britanniassa. Lisäksi DMB jyrää päätelaitekirjolla, ei todellakaan vain kännytelkkaria vaan myös PC-kortteja, irtovastaanottimia, autolaitteita tms. Toimii jo laajalti Koreassa, kohta siis vissiin myös laajalti Englannissa. Ks. esim. BT:n uutuus, BT Movio. Näyttäisi siltä, että DVB-H ja DMB tulevat olemaan jatkossa päällekkäisiä, ehkä näemme kohta hybridikännyjä, joissa molemmat. Vähän kuin UHF & VHF, tai FM & AM.
  
  
• Perinteisestä "tapaamisteleviosta" (appointment televisiosta) ollaan jatkuvasti siirtymässä kohti räätälöityä tilaustelevisiota. Laitekirjo IPTV-ratkaisujen alueella on laajempi kuin koskaan. Ennusteet ovat huimat, 100 %:ien kasvua lähivuosina. Lisäksi kiinnostavia laitteita esillä, mm. SlingBox, Havatai Hauppagen TV Anywhere. Näillä mahdollista jakaa omat nauhoitukset ja mediasisällöt käytettäväksi ihan mistä vaan millä vaan.
  
  
• Internet-videoon (Google Video, YouTube, YahooVideo, Bebo, MySpace) suhtaudutaan mahdollisuutena ja uhkana. Suuria mahdollisuuksia on nähtävissä, mutta ongelmana on lähinnä se, että miten ihmeessä set-top-boxeihin toteutetaan riittävän tehokas pakkauksen purku ja miten moninaisten videopankkien sisältöä voi selata järkevästi kaukosäätimellä. Lisäksi ongelmaksi nähtiin se, että videopankit ovat täynnä "roskaa", vidoita, joita harva todellakaan jaksaisi katsoa. RedBee Media (UK) esitteli Sherpa-hakuaan tähän - vähän kuin Amazon-mallinen suositusmoottori. Kiinnostavaksi tekisi, jos osaisi arvioida omien katselutottumusten, tallennusta ja saatavilla olevien videostreamien yhteensopivuutta ja koota "kanavia" lennosta.
  
  
• Alalla menossa iso keskustelu siitä, että onko aloite televisiobisneksen tulevaisuudesta siirtynyt nettiyhtiöillä (ks. yllä). Nämä firmat innovoivat kiivaasti mediajakelun, mainonnan mallien, käyttäjien sitouttamisen tms. parissa. TV-yhtiöt pääosin ihmettelevät, että mitä tapahtuu.
  
  
• MHP-teknologia on historiaa. Viimeaikaiset lisenssitappelut ovat johtaneet siihen, että EU:kaan ei enää usko ko.standardin läpimurtoon. Markkinat ja isot firmat jylläävät. Suomen MHP-valinta on oli selkeä riski, joka ei kannattanut. Nyt kertynyt middleware- ja sovellusosaaminen täytyisi saada kääntymään mobiili-tv ja IPTV-suunnitteluun sekä samalla yhä lähemmäs isoja toimijoita. Ongelma on, että ei Suomessa ei ole TV-alan todellista kv.veturia, kuten mobiilisektorilla on Nokia. Samoin IPTV on telecom-haaste. Isot telcot menevät jo lujaa IPTV-ratkaisujensa kanssa. Tuleeko tästä Suomeen merkittävästi kakkua? Epäilen suuresti, koska emme ole kunnolla pelissä mukana.

Lyhyesti:
Televisiosektori on valtavan uudistumisen kourissa. Se ei ole enää koskaa oma staattinen entisensä - markkinat muuttuvat lähivuosina radikaalisti. Kuten BusinessWeek taannoin sanoi: "Kerran on-demand-kulutusmallin oppinut kuluttaja ei enää koskaan, siis ei koskaan, palaa prime timen piiriin". Siinäpä miettimistä Suomenkin TV-sektorille. Mutta jännä homma on se, että radiolle mediana tämä murros ei ole ongelma. Itse asiassa DMB:n mahdollinen läpimurto tuokin ne ikuisuuden päräänkuulutetut kannettavat digiradiopäätelaitteet kaikkien saataville - kännykkänä!

Kommentit tervetulleita!